Ensimmäisen viikon saldo

Viikko on vierähtänyt ja elämä Birminghamissa alkaa ajautumaan uomiinsa. So far so good. Tunnelmaa nostattaa Englannin sää, joka on viime päivinä näyttänyt paremmat puolensa. Ihanaa auringon paistetta, pelkkää hymyä!! No ehkä jotain kulttuuri erojakin ollut matkassa... Tässä tätä koontia tämän viikon toilailuista!

Ensimmäisenä päivänä, maanantaina, selvisi junalla matkustamisen erot. Suomessa valtion rautatiejärjestelmään tottuneena tuli yllätyksenä se, että Englannissa on olemassa eri junayhtiöitä. Hyppäsimme Banburysta junaan kohti Birminghamia, kunnes konnari tuli ja sanoi, että emme pääse tällä lipulla perille, vaan on hypättävä seuraavalla asemalla pois ja otettava seuraava juna. Olimme äimänä, että jotain se sanoi Chiltern Railwaysta, mutta mitä?? Asemalla meille selvisi, että olimme olleet väärän yhtiön junassa. Ups. Muuten matka oli oikein miellyttävä!

Birminghamissa hotellihuone oli... Kiva? Ei ihan sitä mitä odotimme, mutta olkoon..

Kaapisto rempsottaa ja kokolattiamatto on hieman tahrainen. Norfolk hotel, en välttämättä suosittele, vaikka edullinen olikin..

Maanantaina etsimme kiivaasti asunnonvälitystoimistoja, sillä aiemmin sovitut asuntonäytöt eivät olleetkaan enää voimassa. Ilmeisesti ne asunnot olivat jo menneet.. Tässä on yksi suuri ero Suomen ja Englannin välillä, sovitut asiat eivät välttämättä pidäkään paikkaansa täällä. Suomessa jos asia on sovittu, se on sovittu. Onhan tästä ollut ennenkin huhua, mutta en ole uskonut. Nyt uskon.

Maanantain uupumus ja turhautuminen oli kuitenkin kaiken arvoista, sillä heti tiistai aamusta meillä oli näyttöjä kolmeen eri asuntoon. Tahdoimme ne heti! Mukavia, kotoisia ja moderneja asuntoja jokainen. Varoitukset homeisista loukuista olivat tässä kohtaa turhia. Maksoimme varausmaksun heti näyttöjen jälkeen yhdestä asunnosta, mutta tässäkin tuli ansa eteen. Se asunto oli jo vuokrattu asunnon omistajan toimesta! Höh... Mutta saimme toisen asunnon, joka oli samassa talossa ja jota siis olimme myös käyneet katsomassa. Homma siis hoidossa!

Muuttaminen tosin oli odotettua kalliimpaa. Asunnon vuokraajan täytyy, ainakin tässä tapauksessa, maksaa mm. Kolmen kuukauden vuokra etukäteen, erilaisia maksuja välitysfirmalle jne.. Mutta rahalla saa! Laitoimme silmät kiinni ja vilautimme pankkikorttia. Takuuvuokrat saamme onneksi totuttuun tapaan takaisin poismuuton yhteydessä.

Muuten aikaa on kulunut kaupunkiin tutustuessa ja tottuessa paikalliseen kieleen. Small talk on tuttu käsite, mutta vielä aika hakusessa. Ei Suomessa kukaan höpöttele tuntemattomille puhelimessa, kadulla, kaupassa, ravintoloissa.. Jos jollain on neuvoja small talk kulttuuriin, niin kiitos, täällä niitä tarvitaan! Kävimme myös kyselemässä intenssiivi-kielikurssien hintoja, mutta wow! Päätimme säästää satoja euroja/puntia ja alkaa puhumaan englantia keskenämme. Kieli alkaa jo taipumaan, muttei ole tullut vielä uniin asti.

Tämän päivän teemana: työ. Cvn laadintaa, paikkojen kartoitusta ja lopulta sitä parasta; työn hakua! Alkaa kohta pitkästyttämään tämä joutenolo...