Toinen päivä Liverpoolissa alkaa, ja milläpä muullakaan kuin englantilaisella aamupalalla. Tällä määrällä energiaa jaksaa pitkälle iltapäivään asti. En ihan täysin ymmärrä, miten englantilaisesta aamiaisesta on tullut sellainen klassikko, mutta uskoisin sen olleen aikanaan raskaan työn raatajille juuri sopiva päivän aloitus. Nykypäivän turistillekin mainio!
Sopivassa suhteessa pekonia, sieniä, tomaattia, papuja tomaattikastikkeessa, makkaraa, paahtoleipää, munaa ja perunaa, kaikkea heti aamusta, sillä päivästä tulee pitkä ja kokemuksien täyteinen...
Päivän aloittaa leppoisa lautta-ajelu Mersey-joella, jossa kuulemme Liverpoolin menneisyydestä ja nykyhetkistä. Kaupungin satama-alueet kuuluvat nykyisin Unescon maailmanperintö listalle. Sataman merkitystä kuvaa se, että eurooppalaiset siirtolaiset aloittivat matkansa tästä satamasta kohti amerikkalaista unelmaa ja luonnollisesti myös tuohon aikaan orjia kuljetettiin Amerikkaan tätä kautta.
Seuraava kohde: The Beatles Story-museo, joka kertoi yllättäen Beatlesien tarinan aina alusta loppuun asti...
Maailman paras yhtye maailmassa? Me tutustuimme asiaan. Pakko myöntää, että Beatles ei ole ainakaan minun, Outin, elämässä ollut mitenkään suuressa osassa. Ossi taas myönsi, että hänet on pakko-tutustutettu bändiin alle kouluikäisenä hyvän ystävän toimesta, mutta kuvasi suhdettaan "vaikeasti selitettäväksi".
Tunnelmoimme myös hetken museon Cavern Club´ssa, jossa Beatles soitti satoja keikkoja ja oikeastaan ponnisti sieltä kuuluisuuteen. Klubin tunnelmaa kuvailtiin: "Hikinen, likainen, haiseva, savuinen, mutta kuitenkin tunnelma oli aina katossa. Ihmiset haistoivat heti, että olit viettänyt illan Cavern Club´ssa." Lahtelaiset voivat samaistua tunnelmaan; meno kuulosti aivan Torvelta!
Tässä herrat karkkikaupan ikkunassa, muotoiltuna Jelly Beans-karkeista.
Nälkä lähti tänä päivänä amerikkalais-tyylisessä Button Street Smokehouse´ssa. Todella tunnelmallinen paikka, joka oli muiden ravintoloiden tapaan edeltävänä päivänä täynnä, kun kävimme ovella kyselemässä ruokaa. Nyt saimme nauttia talon antimista kaikessa rauhassa!
Päivä oli antoisa, mutta kysymyksiäkin heräsi;
Kuka tappoi John Lennonin?
Onko Beatlesit muka tehnyt elokuvia?
Minkälaiset suhteet olivat McCartneylla ja Lennonilla yhtyeen loppu aikoina?
Harmittiko ensimmäistä manageria, joka kieltäytyi ottamasta Beatlesin asioita hoitaakseen?
Miksei museossa ollut mainintaa beatlesien vertauksesta: "Olemme kohta suositumpia kuin Jeesus"?
Minkälainen hintakehitys on ollut kiinteistöissä, jotka on mainittu Beatlesien lapsuuden koteina?
Joihinkin kysymyksiin olemme saaneet vastauksia, mutta osa jää vaivaamaan.
Kuitenkin, kiitos Liverpool!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti