Sunnuntain sukuloinnit

Sunnuntain yhteisen vapaapäivän kunniaksi suuntasimme kohti Banbury´a tapaamaan Sallaa ja Glenn´ä, sekä ihailemaan heidän upouutta asuntoaan. Voi että, miten innoissaan tätä odotti (kuin lapsena joulua), että pääsee taas höpöttelemään ja vaihtamaan kuulumisia. Kertonee ehkä sosiaalisen elämämme vähäisyydestä... Mutta aivan parasta!

Ja mitäpä olisikaan sunnuntai ilman pubiruokaa? Kahvit juotuamme ja päällimmäiset kuulumiset vaihdettuamme lähdimme nauttimaan Sunday Roast´t pubissa, Outille nautaa ja Ossille lampaan potkaa. Olipas hauskaa käydä ja tunnistaa paikkoja noin kahden vuoden viime vierailun jälkeen, vai olikos siitä kolme vuotta, mutta kuitenkin, kuin palaisi takasin tuttuihin kuvioihin :)

Tunnelma Banburyn keskustassa oli rauhallinen. Birminghamiin verrattuna kaupunki on pieni, mutta Suomen mittakaavassa se olisi yksi suurimmista kaupungeista. Sunnuntai-ilta oli kirpsakka, lämpötila ehkä jopa nollan alapuolella, kaupunki rauhallinen ja tunnelmaa toi kaunis valaistus. Jo matkalla tuntui, kuin olisimme tulossa Emmerdalen kulisseihin; lampaat vaeltelivat perienglantilaisessa maaseutumaisemassa ja vielä joulukuussa kaikki oli vihertävää.

Siirryimme toiseen pubiin nauttimaan pari juomaa; tytöille siiderit, pojille oluet ja pelattiin muutama erä Dominoa. Siitä on jo jonkin aikaa, kun viimeksi kyseistä peliä on tullut pelattua..

Tässä hiukan tunnelmaa Emmerdale-lavasteista. Ossi pääsi kuvaan yhdessä mahakkaan, punanenäisen herran kanssa, joka taulusta pilkistää. Tuo taulu oli kyllä hurjan herttainen minun mielestä; pulska mies pitelee vatsaansa ja juo olutta kolpakosta, siinä elintaso on kohdillaan!

Seuraavana lavasteissa poseeraavat iki-ihanat Salla ja Glenn, joiden luona on kyllä aina mukavaa käydä. Sukulointi on sitten hauskaa hommaa!

Kuitenkin ennen pubivisaa oli lähdettävä, sillä vielä olisi matkattava vajaa tunti takaisin Birminghamiin. Ensi kerralla sitten visailemaan!

Ps. Uusi vuosi se sieltä uhkaavasti lähenee ja illan vietto sujunee seuraavasti: Outi työporukan kanssa pubissa ja Ossi työporukan kanssa töissä. Ossilla on kyllä käynyt huono tuuri kaikkien juhlien suhteen, kun joutuu viettämään niitä töissä. Voi toista, mutta kuulemma on jo tottunut sellaiseen.

Uuden vuoden vaihtuminen on kyllä jännittävää, sillä ensi vuonna tuntuu tapahtuvan vaikka ja mitä hauskaa! Ei malttaisi odottaa, mutta kyllä ne sieltä eteen tulevat ajallaan.

Ihanaa vuoden vaihdetta kaikille! Jihuuuuuu..

Juhlan tuntua

Tämä on ollut eriskummallinen joulu, ihan jo senkin takia, että sitä vietetään ulkomailla. Briteissä tosiaan joulun kohokohta eli lahjojen jako ja jouluateriasta nauttiminen tapahtuu vasta 25. päivä, joten menemme tämän joulun maassa maan tavalla. Jouluaattona olimmekin vielä molemmat töissä; Outi aamuvuorossa, Ossi iltavuorossa.

Kotiin päästyäni aamuvuorosta nautiskelin lasin glögiä, laitoin riisipuuron tulemaan (risottoriisistä!) ja katsoin joulurauhan julistuksen. Siihen perään tuli katsottua vielä joulupukin kuumalinja. Kyllähän siinä jo vähän pääsi joulun makuun...

Tänään, joulupäivänä, Ossi suuntasi vielä aamuvuoroon, jolloin Outi pääsi rauhassa mopin varteen joululauluja hoilottamaan ja valmistelemaan jouluaterian illaksi. Tällaisen suunnitelman syömisistä olen tehnyt tälle joululle:

Herkkuja, herkkuja... Illan ehdoton kruunu on kylläkin Aura-juusto, jonka tontut olivat lähettäneet Suomesta tänne! Tottakai lahjojakin availlaan ja lopuksi katsellaan todennäköisesti ikivihreät jouluklassikot: Samu-sirkan joulutervehdys, Lumiukko sekä mahdollisesti Yksin kotona 1.

Ei hassumpi joulu!

Ossi's Christmas special 3/3

Paikallinen Saksalaisjoulutori on kolossaalinen! Siinäpä olisi Suomalaisille opittavaa! Olutta, makkaraa, suklaata, krääsää, viiniä, ruokaa ja tuhansittain ihmisiä! Itse en ole huomannut tai kuullut järjestyshäiriöistä. Paikkoja ei ole rikottu eikä sotkettu. Enkä ole kuullut negatiivista kyseisestä joulutapahtumasta.
Työmatkani taitan joulutorin läpi. Ajatus siitä, että sen kadunpätkän kulkemiseen saa varata 10 minuuttia, jonka aikaisemmin kävelin noin puolessa minuuttissa, ei ole saanut minua vaihtamaan reittiäni.

Jouluvalojen, hirsimökkien ja tuhansien onnellisten ihmisten näkeminen kilistelemässä oluilla ja viineillä, lapset kantamassa haltioituneena kilon karkkipussejaan ja vauvoja, jotka on puettu  joulupukin partaan, tekevät huomaamatta hyvän duuni fiiliksen!

Onnellista Joulua Teille ja Meille <3

Ossi's Christmas special 2/3

Terveiset kaikille, jotka sanovat, että englannin kesä on kylmä ja sateinen. Eipä ole! Aurinko paistoi kuukausia tauotta ja sateenvarjon avaamiset mahtuvat yhden käden sormiin.
Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, mitä minulle kerrottiin. Tämä kesä ei ollut englantilainen kesä, eikä kukaan muista millon olisi ollut vastaava.
Ei auta. Olen jo romantisoinut englannin kesän omien kokemusteni perusteella ja lapsellisesti työnnän varoitukset pois mielestäni.

Kaverini valittelevat, kun ulkona on kylmä. En epäile, ettei heitä palelisi, kun kesät ja talvet he kulkevat samoissa vaatteissa.

Keskustelu Jeetin kanssa:
J: It´s so cold here. Hrrrrrrrr (tärisee kylmästä)
O: It´s not too bad. (ei tärise kylmästä)
J: Jeah, but you have woolly hat and gloves. (tuohtuneena)
Ossi ei vastaa, vaan jää pohtimaan miksi Jeet ei käyty takkinsa alla edes pitkähihaista paitaa.

Ulkona ei ole kylmä, mutta sisälläpä on!
Asunnossamme on ylellisyys, jota kutsutaan tuplaikkunoiksi. Tämä luksus on kuitenkin turha, koska ikkunan raot vuotavat ja ovenraosta sisään tulvii rappukäytävän valot. Patterit kyllä lämmittävät, mutta sähkölaskujen pelossa emme turhan usein pattereitamme kuluta. Ja lämmityksen suljettua noin kymmenessä minuutissa palaamme suorinta tietä lähtöruutuun, kulkematta lämmön varastoitumisen kautta.

Kaikesta huolimatta, sain kuin sainkin käännettyä kylmyyden vahvuudeksi. Olen oppinut juomaan teetä ja nukkumaan vaatteet päällä.

Ossi's Christmas special 1/3

Tiedättekö sen, kun näkee unta englanniksi, eikä ymmärrä joka sanaa. Minä tiedän. Sinä aamuna tuntee itsensä jokseenkin typeräksi. Mielikuvitukseni taitaa johtaa 1-0 älykkyyttäni.

Englantiin muuton yhtenä syynä oli englannin kielen oppiminen.
Vaikken täydellistä englantia puhukkaan, olen todistanut itselleni, että arki pyörii myös vieraalla kielellä ja työt luistaa. Kyypparin hommissa toki tuo englanti saisi olla sujuvampaa. Työnantaja kun oikeutetusti odottaa baarimikon olevan eräänlainen firman käyntikortti, aina iloinen small talkin omaava valloittava persoona.
Kuitenkin voi sanoa, ettei englannin kieli ole enää vieras kieli, vaan olemme tutustuneet ja tulemme hyvin keskenämme toimeen.

Kuukaudet, joina olen puuhastellut intilaisen ravintolan baarissa eivät ole varsinaisesti vieneet puhetaitoa harppauksittain eteenpäin, vaan luultavasti puhun vahvalla hindiaksentilla. Voimme kuitenkin ajatellaan, että tämä on rikkaus.
Rallienglantia hindi twistillä.

Otteita lähimmän pomoni (hampaaton manageri) viesteistä:
Hi pl.bring 6 pack stawbbry 1pack black barry.
Pl.bring stawbbery.
Pl.bring sterbbery and black barry & paniapple.
Hi pl bring stwabeer.
Mutta kukas meistä ei kirjotusvirheitä tekisi.
Pääosin intialaiset työyhteisön jäsenet ovat mukavia ja hyväsydämisiä.

He myös nimesivät minut uudestaan. Esittelin itseni heille hyvien tapojen mukaan Ossina. Vastaus oli, että nimeni on liian pitkä ja sain lempinimen Ozzy. Nimeni on ollut heille myös Ossie, Oshe, Joshie. Kyllä se käy. Eipä nuo mikään ole kaukana ristimänimestäni.

Joulukiire

Täällä meidän perheessä joulukiiire on jotain ihan muuta kuin lahjojen ostelua, koristeiden asettelua ja pikkujoulujen juhlintaa. Tänä vuonna ainakin (kuten niin monina muinakin vuosina) joulun alusaika menee tiukasti Outin puolelta keittiössä ja Ossin puolelta baaritiskin takana. Voi kyllä sanoa, että tänä joulukuuna ei ole ehtinyt muuta tekemäänkään kuin töitä.

Kolmesta pikkujoulu viikosta takana on vasta yksi ja haaveilen jo tammikuusta! Samaten työpäivistä, jotka ovat alle 12 tuntisia, tulevasta Teneriffan lomasta, kiireettömistä hetkistä illalla sohvannurkassa, yhteisestä ajasta, kunnon ruuasta, jonka voi rauhassa nauttia, ruokalevosta, ihan siitä, ettei koko ajan tarvitse olla menossa...

Joulu taitaa sittenkn tulla tarpeeseen sellaisena rauhallisena levähdyksenä arjen keskelle, huh.

Sitä ennen vielä pari viikkoa tällaista edessä, meinaan jouluruokaa englantilaisessa pubissa!

Tässä pääruoka-annos; kalkkunaa.

Muuten meidän pubissa tarjotaan seuraavanlainen joulumenu...

Alkuruuaksi

Kananmaksapatee

Brie Fondue

Omena-palsternakkakeitto

Rapucocktail

Pääruuaksi

Kasvisversio klassikkoruuasta "Toad in a hole"

Tässä kohtaa pitänee ehkä hieman avata ruuan nimeä. Toad in a hole voisi kuvailla sanoilla pannukakkua, jossa on makkaroita, eli tällainen...

(Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/Toad_in_the_hole)

Tosiaan tuo pannukakku on Yorkshire pudding-nimistä taikinaa, jota suomalaisessa kulttuurissa voisi maun ja koostumuksen perusteella kutsua aika mauttomaksi pannukakuksi. Ja kasvisversion siitä saa, kun poistaa makkarat ja laittaa kasviksia tilalle!

Inkivääri glaseerattu "Pork Belly" eli possun kylkeä

Perunamuusin sekä kasvisten kera.

Paahdettua kalkkunaa

Tämä on perinteinen englantilainen jouluruoka, jonka kanssa tarjotaan paahdettuja perunoita ja palsternakkaa, "stuffing" eli suorana suomennoksena täytettä, jota laitetaan kokonaisen kalkkunan sisään, se on periaatteessa maustettua makkaramassaa, "pigs in a blanket" suorana suomennoksena ihanasti "possuja viltissä" eli pikkunakkeja, jotka ovat kääritty pekoniin sekä tietysti Yorkshire pudding eli pieni "pannukakku".

Grillattua meribassia

Muussattujen perunoiden ja kasvisten sekä shampanjakastikkeen kera.

Jälkiruuaksi

Suklaabrownie, vaniljajäätelöä

Christmas pudding, Brandy-kastike
Tämä on perienglantilainen jouluillallisen herkku, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on hedelmäkakku. Meinasin tällaisen itsekin tehdä jouluksi, mutta valmistuksessa oli niin monta kikkaa ja aikaa vievää vaihetta, että taidan tyytyä kaupan vastaavaan tuotteeseen. Kakku siis höyrytetään (useita tunteja), ei paisteta ja aikaa kakun kypsytykseen on käytettävä runsaasti, jopa kuukausia. Kovan alkoholipitoisuuden vuoksi kakku kestää tämän "ikäännytyksen".

(Kuva: http://www.goodtoknow.co.uk/recipes/136992/Microwave-Christmas-pudding)

Tällaiselta Christmas Pudding useimmissa tapauksissa näyttää, kaunis!

Lopuksi kahvin kera (tai englantilaisten tapaan teen kera) tarjotaan mince pie, joka myös kuuluu joulukauden herkkuihin. Näitä pikku piiraita on syöty jouluisin jo 1500-luvulta lähtien, jolloin ne kuulemma ovat olleet lihatäytteisiä, mutta sittemmin ovat muuttuneet makeiksi piiraiksi. Tämä on yksi näitä englannin kielen hauskoja puolia, sillä minced meat tarkoittaa jauhelihaa, mutta mincemeat tarkoittaa piirastäytettä, jossa on kuivattuja hedelmiä, mausteita sekä brandya. Sekaisin meneminen näissä kahdessa termissä on aika lähellä!

(Kuva: http://lookingtocook.co.uk/reinventing-the-mince-pie/)

Mince pie on kyllä yksi englantilaisita joulusuosikeista ja nitä voisinkin tehdä jouluksi. Namm..

Tällaisia varsin ruokaan liittyviä kiireitä täällä piisaa! Seuraavalla kerralla Teille rakkaat lukijat tarjoillaankin toisenlaisia herkkuja, sillä luvassa on Ossin jouluspesiaali. Mahtavaa!

Tällainen on Birminghamin joulutori

Näin alkaneen joulukuun kunniaksi ilmoille kajahtaa nyt raportti Birminghamin joulutorilta, johon olemme pienin askelein tutustuneet vajaan kuukauden ajan. Tässä riemukkaita otoksia jouluhumusta!

Ensimmäiseksi pitää esitellä henkilökohtainen suosikkini: hevoskaruselli.

Olen ehdottomasti aina ollut hevoskarusellien kannattaja. Sillä aina, kun muut menevät huvipuistossa kaikkiin hurjiin, mahan sekaisin laitaviin painovoimalaitteisiin, minä luotan rauhalliseen ja tasaiseen menoon hevosten selässä. Karuselli on lumoava laite; se musiikki, valot, värit sekä hevos-/eläinhahmot ovat vain jotain niin kaunista, vastustamatonta. Hauskaa kylläkin on, että täällä jouluun yhdistetään huvipuistolaitteet, värikkäät ilmapallot ja kaikki sellainen mikä Suomessa ehkä olisi paikallaan vappuna.

Ensimmäisenä bongasin itselleni sopivan ratsun: Ossian-hevosen<3

Ossi sai ratsukseen Zoe-hevosen.

Olemme sijoittaneet visiittimme aina viikonpäiville, sillä viikonloppuna meno markkinoilla on aika tukalaa väkimäärän takia. Uskomattoman paljon tämä tapahtuma kyllä tuo ihmisiä Birminghamiin.

Ja tietysti kaikkien markkinoiden tapaan tarjolla on kaikenlaista koristetta, somistetta ja suoranaista krääsää, mutta jonkinlaisen muiston täältä voisi itselleen ostaa, esimerkiksi joku näistä pähkinänsärkijä sotilaista voisi olla kaunis...

Toinen himoitsemisen kohde on tietysti kauniit, koristeelliset suklaakonvehdit, joita löytyy vaikka minkä makuisina. Pieni pussi näitä jouluksi olisi herkkua!

Viime maanantaina saimme vieraita Worcesterista, kun Janette ja hänen kämppiksensä tulivat ihmettelemään suuren kaupungin joulutoria. Lasilliset Glüh Wine´a lämmittivät mieliä. Pakko kuitenkin sanoa, että glögiä on ikävä, sillä ainakaan tämä lämmitetty jouluviini ei vetänyt vertoja mausteiselle ja ah, niin jouluisen makuiselle glögille. Tosin Mulled Cider on vielä maistamatta täällä nautittavista joulujuomista. Cheers!

Kirjaston aukiolle on pystytetty luistelurata, jossa näkyi kaikentasoista sirklaajaa; osa pystyssä, osa seiniä pitkin luistellen. Ja kuten kuvan yläkulmasta näkyy, lehtiä on vielä puissa joulukuussakin!

Luistinradan vieressä loistaa valtava maailmanpyörä.

Jopa Bullring-ostoskeskuksen maskottihärkä oli puettu herkulliseen pipariasuun.

Kaiken kaikkiaan sellainen on tämä valtava joulutori, joka jyllää täällä vielä seuraavat 20 päivää. Kaiken makean jälkeen kuitenkin vielä sokerina pohjalla löytö kaupan hyllyltä, Lumiukko-animaation päähenkilö valkosuklaisena. Ei tätä kyllä malta syödä, tämähän on klassikko.

Ps. Ossi kertoi, ettei koskaan ole nähnyt Lumiukko-animaatiota ja se oli järkytys ihmiselle, joka on tottunut katsomaan sen joka joulu. Uskomatonta! Noh, pitänee esitellä Ossille tämä iki-ihana jouluklassikko.