Terveiset kaikille, jotka sanovat, että englannin kesä on kylmä ja sateinen. Eipä ole! Aurinko paistoi kuukausia tauotta ja sateenvarjon avaamiset mahtuvat yhden käden sormiin.
Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, mitä minulle kerrottiin. Tämä kesä ei ollut englantilainen kesä, eikä kukaan muista millon olisi ollut vastaava.
Ei auta. Olen jo romantisoinut englannin kesän omien kokemusteni perusteella ja lapsellisesti työnnän varoitukset pois mielestäni.
J: It´s so cold here. Hrrrrrrrr (tärisee kylmästä)
O: It´s not too bad. (ei tärise kylmästä)
J: Jeah, but you have woolly hat and gloves. (tuohtuneena)
Ossi ei vastaa, vaan jää pohtimaan miksi Jeet ei käyty takkinsa alla edes pitkähihaista paitaa.
Asunnossamme on ylellisyys, jota kutsutaan tuplaikkunoiksi. Tämä luksus on kuitenkin turha, koska ikkunan raot vuotavat ja ovenraosta sisään tulvii rappukäytävän valot. Patterit kyllä lämmittävät, mutta sähkölaskujen pelossa emme turhan usein pattereitamme kuluta. Ja lämmityksen suljettua noin kymmenessä minuutissa palaamme suorinta tietä lähtöruutuun, kulkematta lämmön varastoitumisen kautta.
Kaikesta huolimatta, sain kuin sainkin käännettyä kylmyyden vahvuudeksi. Olen oppinut juomaan teetä ja nukkumaan vaatteet päällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti