maanantai 16. helmikuuta 2015

Karkumatkalla

Tympeän maanantain voi hyvin viettää matkaillenkin, niinpä lähdimme reissulle Lichfieldiin. Samalla pääsimme pakoon asuntonäyttöä, joka oli järjestetty uusille vuokralaisille aamupäiväksi. Kaksi kärpästä tässä lätkäistiin!

Ja matka suurkaupungista (3,7 miljoonaa asukasta) pikkukaupunkiin (100 000 asukasta) vei vain vaivaiset 35 minuuttia, mutta kylläpä tunnelma muuttui siinä välissä.


Ilma oli hirrrmuisen kylmä, tai oikeastaan niin kylmä kuin ilma Englannissa voi olla ja vettä satoi tietenkin. Koleaan iltapäivään oli saatava lämmikettä...


Pienen tutkailun jälkeen löytyihän Lichfieldistäkin mukavia pikkukahviloita! Pujahdimme ensimmäiseen ja hörppäsimme herkulliset iltapäiväkahvit. Samalla mietimme, että kuka ikinä onkaan kahvilat keksinyt, on hän nero. Kahvilassa voi tehdä kaikkea tärkeää; juoda kahvia, höpötellä, seurata kanssaihmisiä ja nauttia siitä hetkestä murehtimatta mistään. Upeinta aikaa.



Myös aivan ihana leipomo-kahvila löytyi, mutta valitettavasti emme ehtineet enää käymään siellä. Ovet olivat kiinni jo neljän jälkeen, tämä on niin tätä pikkukaupunkia! Harmi, sillä näyteikkuna näytti todella herkulliselta.


Jokaiseen englantilaiseen kylään ja kaupunkiin kuuluu tietenkin ainakin yksi katedraali tai kirkkorakennus, niin oli myös Lichfield´ssä. Katedraali oli niin valtava, ettei se mahtunut kuvaan ja niin vakuuttava, ettei uskonut sen olevan totta.




Keskiaikaista havinaa oli koko kaupunki täynnä, sillä esimerkiksi tämä kyseinen talo oli rakennettu jo 1500-luvulla. Edelleen kuitenkin pystyssä ja käytössä vielä sellaisen 500 vuodenkin jälkeen. Voisiko kaikki tässä maailmassa olla näin kestävää?


Ja koska vielä ollaan lomailemassa Englannissa, on syötävä paljon kalaa, makkaraa ja ranskalaisia varastoon. Unohtamatta tietenkään annostemme väripilkkua, herneitä.


Sateinen päivä kääntyi iltaa kohden aurinkoiseksi ja kotimatka kohti suurkaupunkia alkoi. Seuraava seikkailu alkaakin jo huomenna, jolloin lähdemme kolmeksi päiväksi Manchesteriin. Odotukset ovat suuret, koska todella moni on kehunut tätä kaupunkia. Saa nähdä kohtaavatko odotukset ja todellisuus, mutta meille tärkeintä on reissu. 


Ja reissusta tietenkin raportti tänne, kunhan olemme sen ensin täysin siemauksin nauttineet!

4 kommenttia:

  1. Onko herneet brittiravintoloiden vastine suomalaisten pakkomielteelle tunkea herneenversoja jokaiseen safkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, se on se pakollinen värin pilke muuten niin kellertävässä annoksessa. Eikä ne aina niin hyviä ole, ainakaan jos herneistä on unohtunut voi..

      Poista
  2. Ai ei mitää herkän hempeetä ystävänpäiväspesiaalia?! Vai eiks Valentine's day oo yhtä iso juttu briteissä ku esim. jenkeissä? Mut toisaalta onneks tossa patsaskuvassa on ympättynä ystävänpäiväsydämet ja pääsiäisnarsissit! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, ystävänpäivä.. Valitettavasti se on vastaan mun vakaumusta, sillä se on niin öllön kaupallinen juhla. Onhan se ihana päivä, mutta hei oikeesti! Tuo nainen sydämien ja kukkien keskellä riittäkööt ;) Ja sitä paitsi Ossi oli töissä ystävänpäivänä eli vietin ystävänpäivän (loistavassa) euroviisukarsinta-seurassa!

      Poista